tampere

Edarikuulumiset 1/2018

Tamyn tuore edustajisto kokoontui helmikuussa kuulemaan Tamyn hallituksen selonteon alkaneesta vuodesta, uusimman Tampere 3-uutiset ja ajankohtaisia uutisia ylioppilasterveydenhuollosta sekä kehitysyhteistyöprojektista. Lisäksi edustajisto kokousti ja päätti uuden yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan kokoonpanosta ja valtuuksista. Paikalla keskustelemassa ja vaikuttamassa olivat kaikki Vapaa Boomareiden viisi edaattoria: Janne, Matleena, Antti, Jenni ja Tuuli. Tässä blogipostaus edarin iltapäivästä (ja kopoisasta informaatioähkystä) luettavaksi kaikille kiinnostuneille!

Tamy

Tamyn hallituksen kuulumisia avasi puheenjohtaja Sanni Lehtinen. Hallitus oli vuoden alussa järjestäytynyt ja perehtynyt tehtäviinsä. Lisäksi uusia työntekijöitä oli rekrytoitu kolme: viestintäsuunnittelija, kääntäjäharjoittelija ja brändikoordinaattori. Tamy yhtenä Opiskelijan Tampereen omistajista oli myös osallistunut Opiskelijan Tampereen uuden toiminnanjohtajan rekrytointiprosessiin. Tehtävään valittiin lopulta Boomin Kyllinäkin tutuksi monelle boomarille tullut Mira Ala-Kantti! Hallitus oli lisäksi tavannut sidosryhmiään, kuten SYL:n (eli Suomen ylioppilaskuntien liiton) muita ylioppilaskuntavaikuttajia muualta maasta.

Tutustuimme päällisin puolin Tamyn vuoden toimintasuunnitelmaan. Tamyn vuoden toiminta kulminoituu kolmeen kantavaan teemaan; viimeiseen vuoteen, yhdistyviin ylioppilaskuntiin ja edunvalvontaan. Ensimmäinen teema käsittää Tamyn viimeisen vuoden loppuunsaattamisen, osaamisen ja hiljaisen tiedon dokumentoinnin ja siirtämisen sekä vuoden varrella järjestettävät omat tapahtumat. Vasta rekrytoitu viestintäsuunnittelija tulee näkymään erityisesti tämän teeman osa-alueilla, kun sisäisen ja ulkoisen viestinnän rooli korostuu muutosprosessissa. Tulevan vuoden aikana on tiedossa myös sukellus Tamyn 93-vuotiseen historiaan.

Toinen teema, yhdistyvät ylioppilaskunnat on muutosprosessin kannalta ehkä keskeisin. Tamy yhdessä TTYY:n kanssa vie parhaillaan kovaa vauhtia eteenpäin mm. yhteisen brändin, viestinnän, edunvalvontasektorin ja tutoroinnin kehittämistyötä. Aikaa pohjarungon kehittämiseksi ei ole paljoa ennen syksyllä alkavaa ylioppilaskunnan toimintaa. Tätä varten ylioppilaskunnat järjestävät 22.2. edaattoreille ja varaedaattoreille yhdistymiseen liittyvän visiotyöpajan.

VB:tä huolestutti erityisesti tässä yhteydessä esille tullut suunniteltu tutoroinnin organisoimisen tilanne uudessa ylioppilaskunnassa, sillä järjestöllämme tutorointi on tyypillisesti organisoitu onnistuneesti ruohonjuuritasolta itse. Uuden mallin osalta ilmoille heitettiin ajatuksia tutorvalintojen ja osan organisoinnista keskittämisestä uudelle ylioppilaskunnalle, kun aiemmin se rooli on ollut enemmän järjestöillä itsellään. Tahtotila hyväksi koettujen käytäntöjen säilymiseksi pidettiin esillä mutta edustajistosta nousi myös pienempien järjestöjen hyötyminen keskitetystä resursseiltaan nykyistä kattavammasta järjestelmästä. Jäämme seuraamaan tilanteen kehitystä ja tulevaisuudessa eteen mahdollisesti tulevia päätöksiä asian osalta.

Kolmas teema, edunvalvonta, on ylioppilaskunnan ydintoimintaa ja siihen tänäkin yhdentymisprosessin vuoksi erityisenä vuonna tahdotaan panostaa. Edunvalvontaa suoritetaan

muun muassa Tamyn kannanottoina ja vaikuttamisena SYL:n kautta valtion koulutuspolitiikan huipulle asti. Edunvalvontatyössä pyritään käyttämään somea yhä aktiivisemmin tiedon jakamisessa.

Tampere3

Hallituksen selonteon jälkeen Roope Tukia, Tamyn koulutuspoliittinen vastaava tiivisti ajankohtaisimpia Tampere 3-uutisia. Tällä hetkellä Tampere 3-prosessissa ollaan päästy päätöksiin säätiömuotoisesta organisaatiosta, matalasta organisaatiorakenteesta, tiedekuntien määrästä (7) ja johtosäännöstä.

Tammikuun lopussa valittiin siirtymäkauden hallitus valmistelemaan yliopistojen yhdentymistä valtuuksinaan valita muun muassa yliopiston uusi rehtori, vahvistaa johtosääntö ja toimintastrategia. Tampereen yliopiston hallitus vahvisti päätöksen 30.1. Siirtymäkauden hallitukseen ei otettu opiskelijaedustajaa/ -edustajia toisin kuin nykyisen yliopiston hallitukseen. Hallitukselle valittiin kuitenkin neuvoa antava opiskelijajäseniä sisältävä Advisory Board. Lisäksi Tampere3-hankeorganisaation uusi johto on valittu. Hankeorganisaatiossa työstetään suunnitelmia koulutukselle, tutkimukselle ja tukipalveluille. Niiden toimintaan myös opiskelijat on otettu mukaan.

Siirtymäkauden hallitus ensitöikseen julkaisi paljon puhuttaneen ja kuohuttaneen johtosääntöluonnoksen 2.2. Johtosääntöön liittyvä kritiikki koski provostijohtoista konsistoria, tasakolmikannan puuttumista, aloittavan yliopiston hallituksen nimitystoimikunnan kokoonpanoa ja puheenjohtajaa, konsistorin kokoa ja tekniikan, terveyden ja yhteiskuntatieteiden korostettua asemaa. Johtosääntö yliopiston perimmäisimpänä dokumenttina määrittelee yliopiston hallinnon rakennetta ja valtuuksia. Verrattuna nykyiseen, johtosääntöluonnoksessa yliopistoyhteisön vaikutusvaltaa oltiin heikentämässä isolla kädellä. Lisäksi luonnokselle annettiin vain kolmen arkipäivän kommentointiaika, joka herätti yliopistoyhteisössä voimakkaan vastareaktion mielenilmauksen sekä johtosääntöä vastustavan adressin muodossa.

Siirtymäkauden hallitus päätti kokouksessaan 10.2. johtosäännöstä. Muutoksia luonnokseen tuli niin, että tiedekuntaneuvokseen saatiin tasakolmikanta, konsistoriin yksi lisäpaikka opiskelijoille, opiskelijajäsenten toimikauden pituutta kasvatettiin kahteen ja yliopiston rehtorin vaatimustasoa nostettiin niin, että häneltä vaadittaisiin tohtorin tutkintoa. Myös johtosäännön muuttamista myöhemmin helpotettiin. Yliopistoyhteisön mielenilmauksen voidaan olettaa vaikuttaneen muutoksiin positiivisesti.

Vaikka johtosäännössä on määritetty tiedekuntien määräksi seitsemää, ei niiden sisällöstä ole vielä tietoa. Myöskin uudet opetusohjelmat on ilmoitettu ja hyväksytty valmisteltavaksi niin, että ne alkaisivat jo syksyllä 2019. Uusia ohjelmia on näillä näkymin tulossa seitsemän.

Edarin kokous

Itse edustajiston kokouksen ainoa oikea päätöskohta käsitteli tulevan ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan rakennetta ja valtuuksia. Kokouksen ennakkomateriaaleissa oli selvennetty, että tulevan yliopiston ylioppilaskunnan järjestäytymisestä sekä keskusvaalilautakunnasta ja sen tehtävistä linjaa laki yliopistolain muutoksesta. Laki määrää ylioppilaskunnan edustajiston vaalien järjestämisajankohdaksi viimeistään syyskuuta 2018. Lain mukaan keskusvaalilautakunta muodostuu yhdistyvien ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajista, pääsihteereistä ja edustajistojen puheenjohtajista mikäli ylioppilaskunnat eivät muuta sovi. Keskusvaalilautakunnan päätöksiin kuuluu vahvistaa vaalijärjestys edustajistovaaleissa.

Tamyn pääsihteeri Sanni Pietilä esitteli edustajistolle tärkeimmät pointit asiasta. Ylioppilaskunnat olivat yhdessä sopineet, että keskusvaalilautakunnan jäseninä toimisivat edustajistojen puheenjohtajat, yliopilaskuntien pääsihteerit ja niiden hallitusten varapuheenjohtajat työtaakan tasaisemmaksi jakautumiseksi. Lisäksi ylioppilaskunnat olivat valmistelleet vaalisäännöstöä, johon kuuluu opiskelijaedustajien valintaa koskeva säännöstö. Koska uuden yliopiston konsistorin opiskelijaedustajien haulla oli kiire, esitettiin että keskusvaalilautakunta uuden ylioppilaskunnan ainoana lakiin pohjaavana päätösvaltaisena toimielimenä tekisi nämä valinnat. Keskusvaalilautakunnan pätevyyttä valintoihin oli selvitetty opetus- ja kulttuuriministeriöstä asti ja vastauksena oli saatu, että valtuus oli ok, jos molemmat edustajistot sen hyväksyisivät. Tulevia valintoja konsistorin lisäksi tulee eteen tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajavalinnat, mikäli uuden ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus eivät syksyllä ole vielä järjestäytyneet. Pääsihteeri perusteli valinnan eväämistä suoraan edustajistolta sen suuren työtaakan vuoksi. Mikäli haluttaisiin että edustajisto tekisi valinnan, olisi sillä edessään työmaa, sillä syksyllä valittavana on yli 70 hallinnon opiskelijaedustajaa eli hallopediä eri asemiin.

Janne Vikman VB:stä esitti huolen vallan keskittämisestä keskusvaalilautakunnan valtuuksiin valita opiskelijaedustajat ja esitti pontta. Ponsi oli lisäys, että Tamy osallistaa hallopedivalinnoissaan edustajistoa. Ylioppilaskuntien yhdistymiskoordinaattori Jari-Pekka Kanniainen nosti esiin, että edustajisto voisi valita keskuudestaan valintatyöryhmän, joka esittäisi keskusvaalilautakunnalle valittavia opiskelijaedustajia.

Keskustelua valintatyöryhmän valinnasta nousi ja pohdittiin tulisiko se valita kokouksessa. Edaattorit keskustelivat siitä, että toimenkuvan laajuudesta ja työskentelystä ei ollut valmiina mallia, joten valintoja teko siltä istumalta olisi haastavaa ja hakijoilla ei olisi tarvittavaa tietoa toimenkuvasta. Pohdittiin, että ehdotettu keskusvaalilautakunta voisi erillishaulla valita valintatyöryhmän jäsenet tai että edustajisto voisi ylimääräisen kokouksen turvin tai ryhmyreiden kautta ehdottaa valintatyöryhmän jäseniä. Suhteellisen pitkäksi venyneen pähkäilyn jälkeen koeäänestyksellä koitettiin sopisiko sellainen kompromissi asiassa, että edustajiston puheenjohtajisto voisi esittää ryhmyreitä kuutuaan keskusvaalilautakunnalle valintatyöryhmän jäseniä. Näin saataisiin edustajiston ääni hallopedivalintoihin mukaan. Koeäänestys meni läpi yhtä mielisesti, kuten myös Jannen esittämä ponsi sellaisenaan.

Lopulta asiasta saatiin päätettyä ja uudelle ylioppilaskunnan edustajistolle valittua ensimmäinen toimivaltainen elin, keskusvaalilautakunta. Onneksi kokouksessa oli kahvi- ja sämpylätarjoilu sekä kokouksen jälkeen perinteiset edaribisset käytiin juomassa Telakalla.

Edariterkut kirjoitti VB:n edaattori Tuuli Reko.

Standard

Edustajistovaalien tulokset

Tamyn edarivaaleissa äänesti 31,33% äänioikeitetuista ja ääniä annettiin yhteensä 3485. Vapaaboomarit sai 341 ääntä ja säilytti viisi varsinaista edaattoria edustajistossa myös ensi vuodelle. Varsinaisiksi edaattoreiksi valittiin Janne Vikman, Matleena Inget, Antti Poikolainen, Jenni Hakkarainen ja Tuuli Reko. Vaalirengas Allianssi piti myös paikkamääränsä kuluvan kauden tapaan 25 paikassa 40:stä. Onnittelut valituille ja kiitos kaikille äänestäjille!

Lue tarkemmin tuloksista tästä.

Standard

90 Seconds to Vote

jaaeityhjiäuusi

Ylihuomenna ne alkavat, Tamyn edustajistovaalit. Ennakkoäänestys on takana päin, eikä tästä hetkestä ole kuin reilu kolme vuorokautta siihen, kun tiedetään ketkä kaikkien opiskelijoiden etua edustajistossa ajavat. Yliopiston käytävät ja sosiaalisen median täyttänyt positiivinen vaalipöhinä muuttuu lähitulevaisuudessa sanahelinästä tekoihin. Tekoihin, joihin perinteisesti karkeasti viidennes yliopistomme opiskelijoista on halunnut äänioikeuttaan käyttämällä vaikuttaa.

Jos ensi vuoden presidentinvaaleissa vain 20 % kansasta äänestäisi, pidettäisiin tilannetta katastrofaalisena. On päivänselvää, että ylioppilaskunnan edustajistovaalit eivät ole yhteiskunnallisesti yhtä merkittävä asia, kuin presidentinvaalit, mutta opiskelijan näkökulmasta edarivaaleja ei pidä väheksyä. Mikäli edustajisto tuntuu etäiseltä toimijalta tai sen merkitystä on vaikea hahmottaa, on jotain ehkä tehty väärin. Kyse voi olla esimerkiksi viestinnällisestä ongelmasta, jolloin paremmalla tiedottamisella edustajiston voisi tuoda lähemmäs opiskelijaa. Mutta, kuten demokratiassa aina, vain äänestämällä voit vaikuttaa.

Kun käytin ennakkoäänestyksessä äänioikeuteni, arvioin käyttäneeni tähän aikaa noin puolitoista minuuttia. Äänestäminen on äärimmäisen helppoa, eikä sitä oikeastaan edes voi tehdä väärin. Et voi äänestää Joulupukkia tai Aku Ankkaa, eikä äänesi myöskään mene vahingossa väärälle ehdokkaalle ehdokasnumeroiden kanssa sählätessä, kun näet helposti ehdokkaasi nimen ja naaman. Operaation voit hoitaa vaikka kotisohvalta käsin, joten suuria ponnistuksia ei äänestäminen vaadi.

Talouden tulevina asiantuntijoina tai vähintäänkin ymmärtäjinä voisi äänestämiselle alkaa miettiä vaihtoehtoiskustannusta. Mistä sinä voisit säästää tämän ajan ehtiäksesi käyttämään äänioikeutesi? Voit esimerkiksi skipata lempisarjasi alkuintron, Jodlata vähän vähemmän tai jättää yhden The Ting Goes SKRRRRA -videon katsomatta.

Onnittelut, nyt sinullakin on 90 sekuntia aikaa, joten mene osoitteeseen vaalit.uta.fi ja äänestä. VB:n ehdokkaat löydät ehdokasnumeroilla 151-185. Nyt ollaan jännän äärellä. Nyt on viimeistään aika äänestää.

”We both could see crystal clear
That the inevitable end was near”

30 Seconds to Mars – Alibi

Eero Pitkäsalo
VB:n ehdokas

Standard

Edunvalvontaa loppuun asti

1 vuosi.i-want-to-participate-960x5402
1-vuotinen edustajisto.
1 vuosi uuteen yliopistoon.

Jokainen opiskelija, joka seuraa vähääkään ympäröivää yliopistomaailmaa tietää, että puheenaiheet keskittyvät Tampere3:n ympärille. Ja niin niiden tuleekin keskittyä. Uudistus muokkaa Tampereen korkeakoulukentän aivan uuteen muotoon.

Prosessi on kohdannut mutkia matkan varrella; alkuperäinen aloitusajankohta siirtyi vuodella, Tampereen uudesta yliopistosta tulee Tampereen yliopisto ja hervantalaiset ystävämme jopa meinasivat jättäytyä kokonaan pois tästä yhteenliittymästä. Yhteistä tahtotilaa on haettu, on saavutettu, menetetty ja saavutettu uudestaan.

Kuten arvata saattaa, edunvalvonnallisesti prosessi on ollut haastava. Yliopistojen keskinäisessä kommunikoinnissa on kuuleman mukaan parantamisen varaa, ja silloin tällöin opiskelijoiden mukaanotto on ollut suorastaan ala-arvoista. Vaikka opiskelijat onkin nyt saatu paperilla mukaan prosessiin, on heidän aito osallistamisensa silti heikolla tasolla. Ei ole oikein, että me jotka opiskelemme tulevaisuudessa tämän organisaation alla, emme saa olla työstämässä parempaa yliopistoa.

Opiskelijan edunvalvontaa tuleekin tulevana vuonna tehostaa entisestään. Tampere3 haastaa sekä opiskelijoiden että henkilökunnan maailmaa. Tamyn toimintaa ja lukukausimaksuja kritisoivat äänet tarttuvat usein edunvalvontaan ja sen merkityksellisyyteen. Tämä viimeinen vuosi on loistava mahdollisuus osoittaa, että ylioppilaskunnan edunvalvonta on hintansa väärti. Mahdollisesti kaukaisena pidetty edunvalvonta on mahdollista tuoda keskiöön uusien tiedekuntien ja opinto-ohjelmien muovautuessa. Yliopiston tulevat rakenteet saattavat tuntua kaukaisilta ajatuksilta, mutta ne koskettavat jokaista opiskelijaa. Tämän takia ajankohtaisen tiedon esiin kaivaminen, välittäminen ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa erityisesti viimeisen vuoden Tamyn toimintaa.

Uskon ja toivon, että yhdistymisprosessi onnistuu, ja Tampere3 pystyy lunastamaan sille ladatut odotukset kaikista haasteista huolimatta. Ideaalitilanteessa yliopistosta tulee Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen, ja se tarjoaa opiskelijalle Suomen laajimpia opintomahdollisuuksia teatteritieteestä sähkötekniikkaan ja kauppatieteistä fysiikkaan. Tämän ideaalin eteen Tamyn ja koko opiskelijayhteisön kannattaa tehdä töitä loppuun asti.

Joel Oranen
VB:n ryhmäpuheenjohtaja ja ehdokas

Standard
tampere3

Miten syntyy uusi, aidosti yhteinen yliopistoyhteistö?

Tampere3. Vaikka sitä on kuinka toistettu viimeisen kahden vuoden aikana jokaisessa kopotapaamisessa ja poikkitieteellisillä sitseillä, ei siitä tosiasiasta pääse minnekään, että se tulee määrittämään erittäin vahvasti Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) toimintavuotta 2018. Erityinen painopiste on luonnollisesti yliopistojen yhdistymisen lisäksi ylioppilaskuntien Tamyn ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (TTYY)  yhdistymisessä.

Tamylla ja TTYY:llä on paljon samoja tehtäviä, mutta niiden profiili jäsenistönsä silmin on erilainen. Tamyn toiminnan keskiössä on opiskelijoiden edunvalvonta jonka lisäksi Tamy tekee työtä myös yliopistoyhteisön eteen, sekä ottaa kantaa myös muihin yhteiskunnallisiin asioihin. Edunvalvonta näyttelee luonnollisesti suurta roolia myös TTYY:llä. Lisäksi TTYY:n toiminnassa killat (ainejärjestöt) ovat erityisen vahvassa asemassa luonnollisesti senkin vuoksi, että ennen Tampere3:a ne olivat osa ylioppilaskuntaa. Teekkareilla on myös erittäin vahva ja omaleimainen kulttuuri, jonka veturina ylioppilaskunta yhdessä kiltojen ja kerhojen kanssa toimii. Tampereen yliopistolla ainejärjestöt taas ovat usein melko itsenäisiä toimijoita, eikä monialayliopistossa ole päässyt syntymään vastaavaa kulttuurillista yhteenkuuluvuutta, mikä johtuu varmasti myös alojen valtavasta kirjosta.

Yhdistymässä on siis kaksi toisistaan poikkeavaa organisaatiota, joilla kuitenkin on sama lakisääteinen tehtävä. Kysymys kuuluu: miten saamme luotua uudelle yliopistolle yhteisön johon kaikki kokevat kuuluvansa?

Ehdottoman tärkeää on, että yliopistoyhteisön kaikki osapuolet saavat säilyttää oman kulttuurinsa. Jokaiseen alaan kuuluu perinteisiä erityispiirteitä niin opintoihin kuin vapaa-aikaan liittyen, joka halutaan säilyttää myös uudessa korkeakoulussa. Tämä on helppoa. Haaste tulee uuden, yhteisen kulttuurin luomisessa.

Vaikka omista tavoista halutaan pitää kiinni, olisi mahtavaa, jos yliopistoyhteisön osapuolet voisivat raottaa ovea muillekin osaan omasta kulttuuristaan. Enkä tarkoita, että Boomin smurffien pitäisi päästä Vappuna koskeen, mutta uskon, että on paljon asioita, jotka kiinnostaisivat ihmisiä myös oman kampuksen ulkopuolelta. Parhaiten uusi yhteisö syntyy siten, että aiemmin erillään olleet osapuolet jakavat omaa kulttuuriaan sopivassa suhteessa muille, jolloin tunne yhteisöstä pääsee pikkuhiljaa hivuttautumaan opiskelijoiden mieliin. Tämänkaltaiseen toimintaan kannustamisessa on ylioppilaskunnilla suuri merkitys.

Toivon, että vuonna 2018 Tamy (ja optimaalisesti myös TTYY) laittaa yhteiskulttuurin luomiseen merkittävästi aikaa ja rahaa esimerkiksi erikoisprojektitukien kautta. Sijoitetaan vanha raha tulevaisuuteen ja jätetään ylioppilaskuntien perinnöksi uuden kukoistavan yhteisön siemen.

Janne Vikman
VB:n edaattori ja ehdokas

PS. Lisäksi mielestäni Tamyn ja TTYY:n pitää yhdessä järjestää ensi vuonna megalomaaniset bileet, joista tehdään uuden ylioppilaskunnan perinne!

Standard