Tamyn tuore edustajisto kokoontui helmikuussa kuulemaan Tamyn hallituksen selonteon alkaneesta vuodesta, uusimman Tampere 3-uutiset ja ajankohtaisia uutisia ylioppilasterveydenhuollosta sekä kehitysyhteistyöprojektista. Lisäksi edustajisto kokousti ja päätti uuden yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan kokoonpanosta ja valtuuksista. Paikalla keskustelemassa ja vaikuttamassa olivat kaikki Vapaa Boomareiden viisi edaattoria: Janne, Matleena, Antti, Jenni ja Tuuli. Tässä blogipostaus edarin iltapäivästä (ja kopoisasta informaatioähkystä) luettavaksi kaikille kiinnostuneille!
Tamy
Tamyn hallituksen kuulumisia avasi puheenjohtaja Sanni Lehtinen. Hallitus oli vuoden alussa järjestäytynyt ja perehtynyt tehtäviinsä. Lisäksi uusia työntekijöitä oli rekrytoitu kolme: viestintäsuunnittelija, kääntäjäharjoittelija ja brändikoordinaattori. Tamy yhtenä Opiskelijan Tampereen omistajista oli myös osallistunut Opiskelijan Tampereen uuden toiminnanjohtajan rekrytointiprosessiin. Tehtävään valittiin lopulta Boomin Kyllinäkin tutuksi monelle boomarille tullut Mira Ala-Kantti! Hallitus oli lisäksi tavannut sidosryhmiään, kuten SYL:n (eli Suomen ylioppilaskuntien liiton) muita ylioppilaskuntavaikuttajia muualta maasta.
Tutustuimme päällisin puolin Tamyn vuoden toimintasuunnitelmaan. Tamyn vuoden toiminta kulminoituu kolmeen kantavaan teemaan; viimeiseen vuoteen, yhdistyviin ylioppilaskuntiin ja edunvalvontaan. Ensimmäinen teema käsittää Tamyn viimeisen vuoden loppuunsaattamisen, osaamisen ja hiljaisen tiedon dokumentoinnin ja siirtämisen sekä vuoden varrella järjestettävät omat tapahtumat. Vasta rekrytoitu viestintäsuunnittelija tulee näkymään erityisesti tämän teeman osa-alueilla, kun sisäisen ja ulkoisen viestinnän rooli korostuu muutosprosessissa. Tulevan vuoden aikana on tiedossa myös sukellus Tamyn 93-vuotiseen historiaan.
Toinen teema, yhdistyvät ylioppilaskunnat on muutosprosessin kannalta ehkä keskeisin. Tamy yhdessä TTYY:n kanssa vie parhaillaan kovaa vauhtia eteenpäin mm. yhteisen brändin, viestinnän, edunvalvontasektorin ja tutoroinnin kehittämistyötä. Aikaa pohjarungon kehittämiseksi ei ole paljoa ennen syksyllä alkavaa ylioppilaskunnan toimintaa. Tätä varten ylioppilaskunnat järjestävät 22.2. edaattoreille ja varaedaattoreille yhdistymiseen liittyvän visiotyöpajan.
VB:tä huolestutti erityisesti tässä yhteydessä esille tullut suunniteltu tutoroinnin organisoimisen tilanne uudessa ylioppilaskunnassa, sillä järjestöllämme tutorointi on tyypillisesti organisoitu onnistuneesti ruohonjuuritasolta itse. Uuden mallin osalta ilmoille heitettiin ajatuksia tutorvalintojen ja osan organisoinnista keskittämisestä uudelle ylioppilaskunnalle, kun aiemmin se rooli on ollut enemmän järjestöillä itsellään. Tahtotila hyväksi koettujen käytäntöjen säilymiseksi pidettiin esillä mutta edustajistosta nousi myös pienempien järjestöjen hyötyminen keskitetystä resursseiltaan nykyistä kattavammasta järjestelmästä. Jäämme seuraamaan tilanteen kehitystä ja tulevaisuudessa eteen mahdollisesti tulevia päätöksiä asian osalta.
Kolmas teema, edunvalvonta, on ylioppilaskunnan ydintoimintaa ja siihen tänäkin yhdentymisprosessin vuoksi erityisenä vuonna tahdotaan panostaa. Edunvalvontaa suoritetaan
muun muassa Tamyn kannanottoina ja vaikuttamisena SYL:n kautta valtion koulutuspolitiikan huipulle asti. Edunvalvontatyössä pyritään käyttämään somea yhä aktiivisemmin tiedon jakamisessa.
Tampere3
Hallituksen selonteon jälkeen Roope Tukia, Tamyn koulutuspoliittinen vastaava tiivisti ajankohtaisimpia Tampere 3-uutisia. Tällä hetkellä Tampere 3-prosessissa ollaan päästy päätöksiin säätiömuotoisesta organisaatiosta, matalasta organisaatiorakenteesta, tiedekuntien määrästä (7) ja johtosäännöstä.
Tammikuun lopussa valittiin siirtymäkauden hallitus valmistelemaan yliopistojen yhdentymistä valtuuksinaan valita muun muassa yliopiston uusi rehtori, vahvistaa johtosääntö ja toimintastrategia. Tampereen yliopiston hallitus vahvisti päätöksen 30.1. Siirtymäkauden hallitukseen ei otettu opiskelijaedustajaa/ -edustajia toisin kuin nykyisen yliopiston hallitukseen. Hallitukselle valittiin kuitenkin neuvoa antava opiskelijajäseniä sisältävä Advisory Board. Lisäksi Tampere3-hankeorganisaation uusi johto on valittu. Hankeorganisaatiossa työstetään suunnitelmia koulutukselle, tutkimukselle ja tukipalveluille. Niiden toimintaan myös opiskelijat on otettu mukaan.
Siirtymäkauden hallitus ensitöikseen julkaisi paljon puhuttaneen ja kuohuttaneen johtosääntöluonnoksen 2.2. Johtosääntöön liittyvä kritiikki koski provostijohtoista konsistoria, tasakolmikannan puuttumista, aloittavan yliopiston hallituksen nimitystoimikunnan kokoonpanoa ja puheenjohtajaa, konsistorin kokoa ja tekniikan, terveyden ja yhteiskuntatieteiden korostettua asemaa. Johtosääntö yliopiston perimmäisimpänä dokumenttina määrittelee yliopiston hallinnon rakennetta ja valtuuksia. Verrattuna nykyiseen, johtosääntöluonnoksessa yliopistoyhteisön vaikutusvaltaa oltiin heikentämässä isolla kädellä. Lisäksi luonnokselle annettiin vain kolmen arkipäivän kommentointiaika, joka herätti yliopistoyhteisössä voimakkaan vastareaktion mielenilmauksen sekä johtosääntöä vastustavan adressin muodossa.
Siirtymäkauden hallitus päätti kokouksessaan 10.2. johtosäännöstä. Muutoksia luonnokseen tuli niin, että tiedekuntaneuvokseen saatiin tasakolmikanta, konsistoriin yksi lisäpaikka opiskelijoille, opiskelijajäsenten toimikauden pituutta kasvatettiin kahteen ja yliopiston rehtorin vaatimustasoa nostettiin niin, että häneltä vaadittaisiin tohtorin tutkintoa. Myös johtosäännön muuttamista myöhemmin helpotettiin. Yliopistoyhteisön mielenilmauksen voidaan olettaa vaikuttaneen muutoksiin positiivisesti.
Vaikka johtosäännössä on määritetty tiedekuntien määräksi seitsemää, ei niiden sisällöstä ole vielä tietoa. Myöskin uudet opetusohjelmat on ilmoitettu ja hyväksytty valmisteltavaksi niin, että ne alkaisivat jo syksyllä 2019. Uusia ohjelmia on näillä näkymin tulossa seitsemän.
Edarin kokous
Itse edustajiston kokouksen ainoa oikea päätöskohta käsitteli tulevan ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan rakennetta ja valtuuksia. Kokouksen ennakkomateriaaleissa oli selvennetty, että tulevan yliopiston ylioppilaskunnan järjestäytymisestä sekä keskusvaalilautakunnasta ja sen tehtävistä linjaa laki yliopistolain muutoksesta. Laki määrää ylioppilaskunnan edustajiston vaalien järjestämisajankohdaksi viimeistään syyskuuta 2018. Lain mukaan keskusvaalilautakunta muodostuu yhdistyvien ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajista, pääsihteereistä ja edustajistojen puheenjohtajista mikäli ylioppilaskunnat eivät muuta sovi. Keskusvaalilautakunnan päätöksiin kuuluu vahvistaa vaalijärjestys edustajistovaaleissa.
Tamyn pääsihteeri Sanni Pietilä esitteli edustajistolle tärkeimmät pointit asiasta. Ylioppilaskunnat olivat yhdessä sopineet, että keskusvaalilautakunnan jäseninä toimisivat edustajistojen puheenjohtajat, yliopilaskuntien pääsihteerit ja niiden hallitusten varapuheenjohtajat työtaakan tasaisemmaksi jakautumiseksi. Lisäksi ylioppilaskunnat olivat valmistelleet vaalisäännöstöä, johon kuuluu opiskelijaedustajien valintaa koskeva säännöstö. Koska uuden yliopiston konsistorin opiskelijaedustajien haulla oli kiire, esitettiin että keskusvaalilautakunta uuden ylioppilaskunnan ainoana lakiin pohjaavana päätösvaltaisena toimielimenä tekisi nämä valinnat. Keskusvaalilautakunnan pätevyyttä valintoihin oli selvitetty opetus- ja kulttuuriministeriöstä asti ja vastauksena oli saatu, että valtuus oli ok, jos molemmat edustajistot sen hyväksyisivät. Tulevia valintoja konsistorin lisäksi tulee eteen tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajavalinnat, mikäli uuden ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus eivät syksyllä ole vielä järjestäytyneet. Pääsihteeri perusteli valinnan eväämistä suoraan edustajistolta sen suuren työtaakan vuoksi. Mikäli haluttaisiin että edustajisto tekisi valinnan, olisi sillä edessään työmaa, sillä syksyllä valittavana on yli 70 hallinnon opiskelijaedustajaa eli hallopediä eri asemiin.
Janne Vikman VB:stä esitti huolen vallan keskittämisestä keskusvaalilautakunnan valtuuksiin valita opiskelijaedustajat ja esitti pontta. Ponsi oli lisäys, että Tamy osallistaa hallopedivalinnoissaan edustajistoa. Ylioppilaskuntien yhdistymiskoordinaattori Jari-Pekka Kanniainen nosti esiin, että edustajisto voisi valita keskuudestaan valintatyöryhmän, joka esittäisi keskusvaalilautakunnalle valittavia opiskelijaedustajia.
Keskustelua valintatyöryhmän valinnasta nousi ja pohdittiin tulisiko se valita kokouksessa. Edaattorit keskustelivat siitä, että toimenkuvan laajuudesta ja työskentelystä ei ollut valmiina mallia, joten valintoja teko siltä istumalta olisi haastavaa ja hakijoilla ei olisi tarvittavaa tietoa toimenkuvasta. Pohdittiin, että ehdotettu keskusvaalilautakunta voisi erillishaulla valita valintatyöryhmän jäsenet tai että edustajisto voisi ylimääräisen kokouksen turvin tai ryhmyreiden kautta ehdottaa valintatyöryhmän jäseniä. Suhteellisen pitkäksi venyneen pähkäilyn jälkeen koeäänestyksellä koitettiin sopisiko sellainen kompromissi asiassa, että edustajiston puheenjohtajisto voisi esittää ryhmyreitä kuutuaan keskusvaalilautakunnalle valintatyöryhmän jäseniä. Näin saataisiin edustajiston ääni hallopedivalintoihin mukaan. Koeäänestys meni läpi yhtä mielisesti, kuten myös Jannen esittämä ponsi sellaisenaan.
Lopulta asiasta saatiin päätettyä ja uudelle ylioppilaskunnan edustajistolle valittua ensimmäinen toimivaltainen elin, keskusvaalilautakunta. Onneksi kokouksessa oli kahvi- ja sämpylätarjoilu sekä kokouksen jälkeen perinteiset edaribisset käytiin juomassa Telakalla.
Edariterkut kirjoitti VB:n edaattori Tuuli Reko.
